Akuuttilääketieteen tutkimus Suomessa
Tutkimuksia
Ventilation during prolonged CPR Tutkimus käynnissä
Elvyttäen sairaalaan saapuvat potilaat ovat kokemuksen ja näytön perusteella usein hypoventiloituja, vaikka ilmatie olisi turvattu intubaatioputkella ja ventilaatio toteutettu 100 % happifraktiolla. Hyvin toteutunut ventilaatio näyttäisi kuitenkin assosioituvan parempaan ennusteeseen ilman ECMO-hoitoa ja myös ECMO-hoidetuilla potilailla. Näyttö elvytyksen aikaisesta ventilaatioprotokollasta (HT 10-12 /min, kertatilavuus 6-8 ml/kg, PEEP 0 cmH2O) on heikkoa ja vaihtoehtoisten protokollien tutkiminen perusteltua. Ryhmämme on vertaillut erilaisia kliiniseen käyttöön hyväksyttyjä ventilaatioprotokollia pitkittyneen defibrillaatioresistentin koe-eläinmallin avulla. Koe-eläimenä käytössä on ollut maatiaissika. Tähän mennessä olemme todenneet, että 30:2 ventilaatio ja 30:2 ventilaatio 10 cmH2O PEEP tuella ei merkitsevästi eroa suositusprotokollasta. CCSV (Chest compression synchronized ventilation) -protokolla saavutti korkeamman valtimoveren happiosapaineen kuin suositusprotokolla, mutta aiheutti myös huomattavasti enemmän ilmarintakomplikaatioita.
Tutkimusryhmämme koe-eläintoiminta on etabloitunutta ja jatkamme työskentelyä aihepiirin parissa. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä!
Kopra J, Litonius E, Pekkarinen PT, Laitinen M, Heinonen JA, Fontanelli L, Mäkiaho TP, Skrifvars MB. Ventilation during continuous compressions or at 30:2 compression-to-ventilation ratio results in similar arterial oxygen and carbon dioxide levels in an experimental model of prolonged cardiac arrest. Intensive Care Med Exp. 2023 Jan 6;11(1):3. https://doi.org/10.1186/s40635-022-00485-0. PMID: 36607514; PMCID: PMC9823175.
Kopra J, Litonius E, Pekkarinen PT, Laitinen M, Heinonen JA, Fontanelli L, Skrifvars MB. Oxygenation and ventilation during prolonged experimental cardiopulmonary resuscitation with either continuous or 30:2 compression-to-ventilation ratios together with 10 cmH20 positive end-expiratory pressure. Intensive Care Med Exp. 2024 Apr 12;12(1):36. https://doi.org/10.1186/s40635-024-00620-z PMID: 38607459; PMCID: PMC11014827.
Kopra J, Mehtonen L, Laitinen M, Litonius E, Arvola O, Östman R, Heinonen JA, Fontanelli L, Skrifvars MB, Pekkarinen PT. Chest compression synchronized ventilation during prolonged experimental cardiopulmonary resuscitation improves oxygenation but may cause pneumothoraces. Resuscitation Plus. 2025 March 01; 2666-5204 doi: https://doi.org/10.1016/j.resplu.2025.100918
Self-reported skills and self-confidence in point-of-care ultrasound: a cross-sectional nationwide survey amongst Finnish emergency physicians
Ultraäänen oppimista on arvioitu objektiivisesti muutamassa aiemmassa tutkimuksessa. Niissä oppimiskäyrä on ollut alkuun hyvinkin jyrkkä, kunnes se sitten tasaantuu kokemuksen kertyessä ja tyypillisesti hyvään osaamiseen on päästy 20-30 toistolla. Suomalaisille akuuttilääkäreille ja -erikoistuville tehtiin kyselytutkimus ultraäänen käytöstä, itsearvioidusta osaamisesta, oppimismenetelmistä sekä asenteista ultraäänen käyttöä kohtaan. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että itsearvioitu osaamisen kertyminen kokemuksen lisääntyessä noudatteli varsin hyvin aiemmissa tutkimuksissa havaittuja oppimiskäyriä. Voidaankin tulkita, että jos tutkimuksen suorittaja arvioi osaavansa sen hyvin, hän useimmiten osaa sen varsin hyvin.
Hannula, O., Hällberg, V., Meuronen, A. et al. Self-reported skills and self-confidence in point-of-care ultrasound: a cross-sectional nationwide survey amongst Finnish emergency physicians. BMC Emerg Med 23, 23 (2023). https://doi.org/10.1186/s12873-023-00795-w
Teaching limited compression ultrasound to general practitioners reduces referrals of suspected DVT to a hospital: a retrospective cross-sectional study
Kouluttamisen vaikuttavuudesta mitattuihin toimintamallin muutoksiin on varsin vähän tutkimusnäyttöä. Tässä tutkimuksessa koulutettiin perusturvaliikelaitos Saarikan yleislääkäreitä tekemään kahden pisteen ultraäänitutkimus alaraajalaskimotukoksen diagnostiikassa. Koulutuksen vaikuttavuutta mitattiin laskemalla SLT-epäilyn vuoksi sairaalaan lähetettyjen potilaiden määrä kalenterivuodessa ennen ja jälkeen koulutuksen. Lähetettyjen potilaiden määrä väheni 73% koulutuksen jälkeen, mikä viittaa siihen, että koulutusinterventiolla oli merkittävä vaikutus potilaan hoitopolkuun.
Hannula O, Vanninen R, Rautiainen S, Mattila K, Hyppölä H (2021) Teaching limited compression ultrasound to general practitioners reduces referrals of suspected DVT to a hospital: a retrospective cross-sectional study. Ultrasound J 13:1 . https://doi.org/10.1186/s13089-021-00204-y
Cost-minimization modeling of venous thromboembolism diagnostics: performing limited compression ultrasound in primary health care reduces costs compared to referring patients to a hospital
Terveydenhuollon kustannuskriisissä tulee tarkastella erilaisten toimien vaikuttavuutta ja kustannuksia. Aiemmin on osoitettu, että laskimotukosdiagnostiikassa kahden pisteen ultraäänitutkimus on yhtä turvallinen kuin koko jalan ultraäänitutkimus. Tässä tutkimuksessa tehtiin kustannusten minimointianalyysi koskien laskimotukosepäilyn diagnostista prosessia hyödyntäen kahden pisteen ultraääntä terveyskeskuksessa verrattuna potilaan lähettämistä sairaalaan. Analyysi pohjautui 76 todellisuudessa sairaalaan lähetetyn potilaan tietoihin, joiden pohjalta arvioitiin kattavasti yksityiset ja julkiset kustannukset. Terveysasemalla hoidetun potilaan kustannus oli 73% pienempi kuin sairaalaan lähetetyn potilaan. Huomioiden kertaluontoiset koulutuskustannukset saavutettu säästö oli 18000 väestöpohjalla vuositasolla yhden sairaanhoitajan vuosikustannuksen verran.
Hannula, O., Mustonen, A., Rautiainen, S. et al. Cost-minimization modeling of venous thromboembolism diagnostics: performing limited compression ultrasound in primary health care reduces costs compared to referring patients to a hospital. Ultrasound J 13, 26 (2021). https://doi.org/10.1186/s13089-021-00227-5
Artikkeleja
Päivystyksellinen vierikaikukuvaus - periaatteita ja esimerkkejä
Vierikaikukuvauksella tarkoitetaan hoitavan lääkärin tekemää ultraäänitutkimusta siellä missä potilas sijaitsee siirtämättä häntä erilliseen kuvantamisyksikköön. Vierikaikukuvauksesta kertyy jatkuvasti lisää tutkimusnäyttöä. Sen osuvuuden on osoitettu olevan erittäin hyvä monella keskeisellä alueella ja sen käytön on nähty mm. lisäävän potilastyytyväisyyttä, nopeuttavan hoidon aloitusta ja läpimenoaikoja päivystyksessä sekä lisäävän potilasturvallisuutta toimenpiteissä. Tämän katsauksen tarkoitus on esitellä keskeisten päivystyksellisten vierikaikukuvausten tutkimusnäyttö.
Hannula O., Mattila K. Päivystyksellinen vierikaikukuvaus - periaatteita ja esimerkkejä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(22):1891-9. https://www.duodecimlehti.fi/duo18523/