Matkakertomukset

Charité Berliini 12.-14.9.2019

Minulle kiinnostavin anti Berliinin-matkassa oli Young investigators workshop: Yhteinen seminaari Charite-sairaalan museon rauniosalissa saksalaisten nuorten tutkijoiden kanssa. Pääsimme esittelemään omat tutkimusaiheemme ja saimme myös runsaasti kysymyksiä saksalaisilta kollegoilta. Tämän jälkeen oli ryhmätyöt joissa keskustelimme ja vertailimme Suomen ja Saksan akuuttilääketieteen systeemejä. Huomasimme että molemmissa maissa meillä on samantapaisia haasteita uuden erikoisalan kanssa! Vaihdoimme myös kollegojen kanssa yhteystietoja myöhempää yhteydenpitoa varten.

Iltatilaisuus järjestettiin Pohjoismaiden suurlähetystössä, jossa saimme nauttia vanhempien tutkijoiden esityksistä ja väittelystä. Illan päätteeksi professori Palomäki esitti itse säveltämänsä ja sanoittamansa laulun sekä suomeksi että saksaksi!

Yhteenvetona matkasta jäi erittäin positiivinen tunnelma, kiitoksia matkaseuralle sekä järjestäjille!

Kirsi Kemp, Hyks Akuutti

Berliini, Charité 12.-14.9.

Täynnä intomieltä suomalainen delegaatiomme starttasi kohti Berliiniä, taikajuoman siivittämänä. Ensimmäisen illan ohjelma, Spree-joen risteily, oli mahtavasti järjestetty ja erityisesti prof. Slagmanin kanssa keskustelu niin suomalaisista kuin saksalaisista kulttuureista jäi elävästi mieleen. Kuuluisa Brandenburgin porttikin vilahti taksin ikkunasta kotiin palatessa. 

Seuraavan päivän seminaari antoi suurimman tieteellisen annin. Itse seminaaripaikka Charitéen museon salissa siivitti mitä hienompiin esityksiin keksieurooppalaisille kollegoille. Myös ryhmätyöt olivat hedelmällisiä, jossa puitiin suomalaisen ja keskieurooppalaisen terveydenhuollon eroavaisuuksia. Erityisesti ranskalainen erikoistumisjärjestelmä ihmetytti. 

Illan ohjelma Pohjoismaiden suurlähetystössä, Suomen isännöimänä, oli menestys. V-P Harjolan pro-con-esitys koskien akuuttilääkärien roolia sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidossa oli varsin luonteva ja tyhjentävä. Luulenpa, että saksalainen professori etsii vieläkin poispääsyä Harjolan taskusta. Kirsikkana kakun päällä oli prof. Palomäen suvereeni laulu- ja soittoesitys. Tieteellisen ohjelman jälkeen oli sanomattakin selvää, että illallispuitteet olivat kunnossa. Berliiniin iltaan kukin poistui mitä erilaisempien mutkien kautta. 

Lauantaina suomalaiset kuuntelivat digitaalisen maailman antia akuuttihoitoon. Prof. Castrén aiheellisesti muistutti kuulijakuntaa elvytysasioista. Team Kanta-Häme kävi vielä tutustumassa kuuluisaan KaDeWe-tavarataloon ja jollekin taisi tarttua kantamisvälinekin mukaan. Muiden lähdettyä kohti pohjoista allekirjoittanut jäi vielä tutustumaan illaksi saksalaiseen kulttuuriin, aivan varmuuden vuoksi. 

Loppuun muistutuksena: jos pidätte puhetta Berliinissä, älkää toistako edesmenneen presidentin lausetta, sillä kuka nyt berliininmunkki haluaisi olla.

Markku Grönroos, Kanta-Hämeen keskussairaala päivystysklinikka

Enemmän tutkimusta, vähemmän currywurstia

13.-14.9.19 Charite meets Finland

SALY tarjosi päivystyslääketieteen junior-tutkijoille hienon mahdollisuuden osallistua ”research meets clinical reality” konferenssiin Saksassa. Berliinin suuri Charité-sairaala järjesti Charité meets Finland -tapahtuman yhdessä Suomen akuuttilääketieteen yhdistyksen kanssa. Luento-ohjelma rakennettiin saksalais-suomalaisena yhteistyönä.

Lensimme 12.9. lähes samoilla lennoilla syysaurinkoiseen Berliiniin. Matkapäivä päättyi rennosti jokilaivaristeilyllä. Laivalla sushia syöden sain erinomaisia vinkkejä tutkimustyöhön alan kokeneilta tutkijoilta: Veli-Pekka Harjola, Maaret Castrén ja Anna Slagman.

Matkajärjestelyt oli pitkälti ulkoistettu saksalaiselle alan yritykselle, mikä varmasti helpotti paikallisten järjestäjien keskittymistä tieteelliseen ohjelmaan.

Seuraava päivä oli tiukan tieteellinen lääketieteellisen museon tiloissa: Me Pre-doc -vaiheen tutkijat pääsimme englanniksi esittelemään aiheitamme paikallisille tutkijoille ja opiskelijoille. Hyviä kysymyksiä sateli. Itse koettu vinkki: Älä lisää viime tipassa Powerpoint-diaa jonka sisältö ei ole täysin tuttua.

Jatkoimme keskustellen päivystysjärjestelmien ja -koulutuksen eroista. Päivystykseen päätyy molemmissa maissa potilaita joiden olisi mielekästä saada hoitonsa muualta. Saksassa akuuttilääketiede ei ole oma erikoisalansa mikä tuo Suomeakin enemmän ristiriitoja vastuunjaosta.

Päivä jatkui dosentti/professoritason luennoilla terveydenhuollon digitalisaatiosta, johtajuudesta terveydenhuollossa ja hyvin toimivasta päivystyspoliklinikasta.

Iltaluennoille ja -juhlalle oli järjestynyt arvovaltainen paikka – Suomen suurlähetystö. Kyseessä on pitkälti puusta rakennettu viiden pohjoismaan yhteinen suurlähetystö. Allekirjoittaneen arvion mukaan kuulijoita oli lähemmäs 200, kaikki eivät mahtuneet suurehkon luentosalin tuoleille. Dos Veli-Pekka Harjola edusti terävästi akuuttilääketieteen puolesta. Prof Ari Palomäki luennoi Suomen varsin toimivasta päivystysjärjestelmästä ja viimeisteli show’n laulamalla saksaksi flyygelillä säestäen, huikea Rammstein balladi -henkinen esitys sai yleisöltä seisovat aplodit.

Huhun mukaan osa juhlijoista päätyi grillin kautta aamuyöksi terassille.

Seuraavana päivänä osa luennoista pidettiin saksaksi ja Harvardin professori A. Bellou puhui suomalaiselle kliinikolle varsin tutusta aiheesta ”Frailty, multimorbidity, delirium – Implication for acute care”, hoidon painopisteet eivät suuresti poikkea Yhdysvalloissa Suomeen verrattuna.

Opin:

-          Staphylococcus aureus -kantajuus 3-6 -kertaistaa postoperatiivisen haavainfektion riskin, 15-kertaistaa ventilaattoripneumonian riskin ja 3-kertaistaa sepsisriskin (D. Riedlinger)

-          Päivystyspoliklinikkaan liittyvässä tutkimuksessa on erityisen tärkeää osallistaa kaikkia työntekijöitä

-          Keskitymme liikaa korjaamaan ihmisiä jotka eivät ole rikki sen sijaan että korjaisimme organisaatioita jotka ovat rikki (M. Castrén / W. Deming)

-          Akuuttilääkäri on erinomainen ammattilainen ottamaan sydämen vajaatoimintapotilaan akuutissa pahenemisvaiheessa vastaan, sillä potilas ei tule diagnoosi otsassa päivystyspoliklinikalle (Veli-Pekka Harjola)

-          Monia teknisiä apuvälineitä kehitetään sydämen vajaatoiminnan kotihoitoon

-          Sepsiksen tunnistamisessa kliinisissä testeissä on mRNA määritykseen perustuva menetelmä

-          Deliriumin ehkäisyssä akuutissa sairaalahoidossa auttavat erityisesti potilaan osallistaminen omaan hoitoonsa (supported self management), kokonaisvaltainen geriatrinen arvio ja yksilöllinen hoito sekä tarvittavan kuntoutuksen ja avun hyvä suunnittelu (A. Bellou)

Perttu Kontunen, PHHYKY Lahti

Berliini, Charité 12.-14.9.

Saavuimme pienen mutta innokkaan delegaatiomme kanssa Berliiniin 12.9. Vastaanotto oli yhtä aurinkoinen kuin keli itse Berliinissä. Ilta ohjelmaksi meille oli meidän yllätykseksi järjestetty risteily Spree-joella. Muutaman rentouttavan juoman ja hyvän ruuan siivittämänä kävimme useita hyviä keskusteluja esimerkiksi prof. Slagmanin kanssa käyty keskustelu Suomalaisesta ”hiljaisuuden kulttuurista” oli erittäin mieleenpainuva, ilmeisesti tämä jäi muillekin mieleen, kun arvon kollegani Grönroos muisteli asiaa myös omassa kirjoituksessaan.

Seuraavana aamuna alkoi varsinainen opetuksellinen anti. Seminaari oli järjestetty Chariteen museon salissa. Täytyy rehellisesti sanoa, että pieni kateus iski minkälaisissa tiloissa saksalaiset kollegamme saavat opiskella. Mitenkään väheksymättä Tampereen vanhoja lääketieteen opetustiloja Bio rakennuksessa (erityisesti muodikkaan värisiä oransseja ja oksennuksen värisiä vihreitä penkkejä).

Seminaari oli tarkoituksella järjestetty hyvin rennossa tunnelmassa. Prof. Slagman erikseen pyysi, että meidän omat professorimme eivät tilaisuuteen osallistuisi, jotta tilanne pysyisi rentona ja avoimena. Tämä toimikin ja keskustelu oli hyvin avointa ja opettavaista. Esimerkkinä opituista kulttuuri eroista; ranskalainen kollega ihmetteli miksi akuuttilääketieteen runkokoulutukseen ei kuulu ihotauteja Suomessa. Huomattuaan ihmettelevän ilmeeni hän jatkoi, että heillä triage ei saa käännyttää ketään päivystyksestä, jolloin moni potilas tulee juurikin esimerkiksi esittelemään ihottumaansa päivystykseen. Vielä suurempi oli hänen yllätyksensä, kun kerroin, että Suomessa pitkäaikainen ihottuma ohjataan ystävällisesti olemaan yhteydessä ”omalääkäriinsä” eikä häntä vastaanoteta päivystykseen. Tämä saattoi aiheuttaa havaittavaa kateutta ranskalaisessa kollegassamme..

Jotta joku edes jaksaa tämän raapustuksen loppuun lukea, viittaan ilta ohjelman osalta ystävällisesti edelle kollega Grönroos ansioituneeseen kirjoitukseen =)

Kokonaisuutena matkamme oli erittäin onnistunut ja paljon jäi asioita korvan taakse, joita nuoren tutkijan ja kliinikon on hyvä tulevaisuudessa hyödyntää.

Tuukka Tomminen, Kanta-Hämeen keskussairaala päivystysklinikka